Havaintoja täältä

Täällä nyt ollaan pyöritty jo reilu kaksi kuukautta ja elämä on hyvin rutiininomaista. Tunnen hyvin jo omat kulmat, ja muutenkin eksyminen on melko vaikeaa täällä kun mopolla ajelee. Joten aika hyvin pystyy aivot narikassa täällä jo toimimaan. On muutamia asioita joita on väkisin pannut merkille kun täällä ns. toisessa kodissa on aikaa kulutellut.

1. Kun meen paikalliseen prismaan tai cittariin, niin siellä on ihan hirveät määrät työntekijöitä. Varsinkin kun menee kaupan elektroniikkaosastolle, siellä majailee ainakin 10 turhanpäivästä myyjää hengailemassa ja jotkut laulaa karaokea keskellä työpäivää. Jos meen ihmettelemään vaikka tietokoneen hiirtä hyllyn eteen, niin yksikään heistä ei halua tulla mua palvelemaan, varmaan sen takia kun he joutuisivat möngertämään englantia mun kanssa.

Kun pääsen kassalle ja maksamaan, niin myyjät pakkaavat tavarat mun puolestani pusseihin. Siis moniin pusseihin!! Jos oon ostanut vettä, maitoa, hedelmiä ja leipää niin myyjä pakkaa kaikki tuotteet eri muovipusseihin. Ei hemmetti ku joka kerta se sapettaa niin paljon kun niitä pusseja pitää tuhlata joku miljoona kappaletta kun joku ostaa jotakin. Nojooh, ei niitten säästämisellä tätä maailmaa pelasteta..

Moponi tankki huutaa punasta, menenpä tankille. Kurvaan paikallisen Shellin pihaan ja suuntaan automaatille. Mitäh! Siellähän on ihmisautomaatti! Joo, sanon siinä seisovalle ihmiselle että "full" ja hän täyttää mopon tankin. Maksaa noin 130 bahtia se koko tankki, joten halvalla pääsee kyllä kulkemaan. Niin tosiaan täällä mun ei tarvitse itse tankatakkaan, se tehdään mun puolesta!

Täällä Thaimaassa työttömyysprosentti on just tän takia matala, kaikki on jossain hommissa ja Suomessa "turhat työpaikat" käytetään täällä hyväksi. Ihan hienoa ettei täällä pyöri kaikenlaisia kerjäläisiä, se on ehkästy korkealla palkkausprosentilla.

2. Tää kansa on laiska. Ei ole jalkakäytäviä, mopo on täällä polkupyörä joka on kaikilla. Autokanta on paljon uudempi kuin Suomessa. Varmaan 8 autoa 10:stä on uusi Toyota tai Honda. Ihmiset käyttävät hissejä joka paikassa, ja varsinkin koulussa. Huhuh, täällä ei paljoa harrasteta hyötyliikuntaa. Mikä mahtaa olla Thaimaalaisten kunto yleensäkin?

3. Elämän asenne on rento. "Sabaaj sabaaj" on paikallisten motto ja meinaa käännettynä "ota iisisti". Niin, otetaan iisisti, ja ajetaan mopoilla 100 km tunnissa kaupungissa ilman kypärää, koko perhe kyydissä ja nuorin on vasta muutaman kuukauden. Ei paljon paineita kolarista tai kaatumisesta, sillä kaikki on karman käsissä. Sama pätee autoilussa, avolavalle mahtuu helposti 12 miestä ja sit mennään. On sitä itsekin tultu mentyä avolavan kyydissä, mutta sillon meitä on ollut huomattavasti vähemmän :)

Kyllä sitä on mieleen muutakin tullut, mut tässä oli jotain pohdintoja paikallisesta elämästä :)

Malesia (Kuala Lumpur) ja Singapore - check! (päivitetty)

Tässä oli aikas tuhti paketti taas luettavaksi meikän seikkailuista. Hengissä ollaan ja terveenä ollaan pysytty (lukuun ottamatta pientä nuhaa reissussa).

Nyt on tenttiviikko takana ja tänne meidän kämppään on tulossa taas aikamoinen konkkaronkka illalla. Muutamia vieraita Suomestakin tulee paikan päälle.

Ollaan yhteydessä lukijat! Kaulaliinat kireemmälle Suomessa :)

Hienot näkymät kondolihissistä

Muovisaaren uimaranta. Taustalla satoja öljytankkereita,,

Kyöhille kallis paikka, muille saman hintanen :D

Ferrari 548 Italia / 562 hevosta

Joka puolella oli kauheeta jouluhömpötystä

Universal Studios @ Sentosa. Henkka-Opa-Toni

Maailman eteläisin ja kylmin viini, pingviini

Leopardi

Ärsyyntynyt gepardi

Valkotiikereitä

Joku harakka

Pojat maailmanpyörässä

Näkymät 165 metristä

Merlion. Singaporen turismin symboli

Tällasta oli Marina Bayssa

Singaporessa olimme kolme yötä ja neljä kokonaista päivää, joten aikaa meille riitti kylliksi kierrellä ja ihmetellä tätä tiikerivaltiota.

Tiivistettynä kävimme seuraavissa paikoissa: Singapore Flyer (maailman suurin maailmanpyörä), Sentosa Island (elämyssaari täynnä hotelleja, huvipuistoja, golfkenttiä ja kaikkea mitä rahalla vaan saa, ns. muovisaari), Marina Bayn alue (pilvenpiirtäjiä yms.), Clarke Quay (baareja, diskoja yms.), Singapore Zoo (ilmiömäinen eläintarha erikoisine eläimineen ja rajattomine alueineen). On niin paljon kaikkea mistä voisi tarinoida vaikka ja kuinka, mutta annan kuvien puhua puolesta. Niitä yllä.

MRT-asema hostellin edessä

Chinatownin kujia

Minikämppämme

Hostellimme

Kehittynyt ja turvallinen metrosysteemi

Singaporessa majotuttiin Chinatownissa olevaan uuteen hotelli/hostelli/dormiin. Se sijaitsi hyvillä nurkilla aivan metroaseman (MRT) edessä. Se ei ollu halvimmasta päästä, mutta joka euronsa arvoinen. Aamiainen sisälty hintaan ja kahvia sai automaatista. Kämpät oli siistejä ja myös suihkut ja vessat olivat uusittu juuri. Kuuleman mukaan paikka on ollut auki noin 1,5 kk.

Paikkaa suosittelen varsinkin porukalle joka haluaa dormin neljälle hengelle.

Singapore on erittäin moderni ja siisti kaupunki. Ja se näkyy myös tuotteiden hinnoissa. Ruoka on kallista (thairavintolassa sweet & sour maksoi 8 euroa vrt. Phuket 1 euro). Mutta kun käytiin esimerkiksi Little Indiassa syömässä, niin siellä ruoka oli jo jonkin verran halvempaa. Tais nuudeli-ankka-annos maksaa noin kolme euroa..

Erikoisinta Singaporessa olemisessa oli se kun tajusit että olet matkustanut Aasiaan, joka tunnetaan usein halpana maanosana verrattuna länsimaihin. Mutta kun olet täällä Singaporessa, huomaat että piruvie, täällähän on tavarat ja ruoat Suomen hinnoissa, ellei jopa enemmän! Singaporen värikäs historia ja kulttuuri ovat muokanneet tästä kaupunkivaltiosta paikan, jossa on varmasti hienoa asua, jos on niitä oravannahkoja jolla elämisen voi kustantaa.

Singaporessa valtio rakennuttaa valtavasti asuntoja ja pilvenpiirtäjiä joista paikalliset ihmiset vuokraavat asuntonsa itselleen. Toisin sanoen valtio omistaa kaiken ja tahkoo sillä itselleen rahaa, ja paljon. Ja mitä autoihin tulee, niin se vasta kallista onkin! Jotta voi ostaa auton, tarvitaan lupa, sertifikaatti siihen. Sen hinta on vain 75 000 S$ eli noin 45 000 €. Plus tuohon vielä itse auto kovilla veroilla. Siltikin uusia autoja ilmestyy liikenteeseen jatkuvalla sykkeellä. Tällä kiskuritouhulla valtio vain yrittää kehottaa ihmisiä kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä.

Singaporessa moni asia on kiellettyä. Monista eri asioista oli myös infokylttejä.

Ehkä omituisin oli: "Älä mene puun alle ukkosella". Sekin pitää erikseen mainita..

Botanic Garden. Täydellinen piipahduspaikka

ennen hotelliin kirjautumista. Kaunista.

Yötön yö näkyi

Passin tarkastusta Malesian ja Sporen rajalla

Keskiviikkona lähdettiin illalla klo 23 yöjunalla kohti Singaporea. Junapaikat olin varannu jo etukäteen netitse, sillä ei haluttu ottaa riskiä että makuupaikkoja ei paikanpäältä saataisi. Otettiin 2nd class sleeper- paikat junasta, jotta saataisiin nukuttua sitten matka Sporeen. Hinta makuupaikalle oli halpa, vain 10 euroa, ja juna oli erittäin siisti ja ilmastointi pelasi.

Junamatka itsessään oli elämäni kokemus!! (Taisi olla Henkan ja Toninkin). Unta tuli palloon hyvä jos edes yhden tunnin verran. Juna tuntui välillä pyörivän ympäri, välillä käytiin vetämässä offroadia ja hetkittäin kuulosti kuin joku poraisi Hiltillä vaunun kylkeen. Ei siinä sitten paljoa nukuttu, ja aamulla se näky joka äijässä kun saavuttiin Singaporeen.

Singaporessa suuntasimme ekaks Botanic Gardeniin, joka on erittäin iso ja kaunis puisto keskustan läheisyydessä. Siellä on paljon kukkasia, lampia, lintuja sun muuta. Erikoisinta tällaiselle suomalaiselle nuorelle miehelle oli paikalliset ihmiset jotka tulee puistoon joka aamu suorittamaan taiji-harjoituksia. Kyllä mäkin Raumalla voisin mennä taijita vetämään jos tällänen puisto ja ilmasto olisi meillä Suomessa!

Tällästa miljöötä

Batu Caves ja vihaiset apinat kiusana

Petronakset illalla KL towerista. Tässä ollaan jossain 260 metrissä

Monorail oli halpa, helppo ja tehokas tapa liikkua

isossa kaupungissa. Maisemia näki kivasti samalla.

Times Squaren ostari. Täällä oli mm. öhöm... vuoristorata sisällä :)

Samana päivänä päätimme lähteä paikalliseen vesipuistoon toivoa täynnä. Phuketissa sellasessa ei olla käyty, joten ajateltiin mennä sitten täällä. Se reissu ei sitten mennytkään ihan putkeen. Ensiksi alkoi kova sade, noin kahden aikaan iltapäivällä jolloin olimme vielä syömässä kiinalaista. Pohdimme pitäisikö lähteä sinne, mutta pidimme kiinni siitä, että mehän menemme sinne saakelin vesipuistoon. Nappasimme taksin ja otimme suunnaksi Sunway Lagoonin. Matkalla naureskelimme, että mehän menemme juuri sinne missä on kauhea ukkosmyrsky (jokaisen mielessä pyöri ajatus siitä, että koko vesipuisto olisi vain meidän). Päästyämme 30 km matkan vesipuiston pihaan, pihalla seisoi kyltti: CLOSED ON TUESDAYS. Tuli siinä pari kirosanaa sanottua per mieheen, mutta ei siinä sitte muuta voinut kuin pyytää taksikuskia heittää meidät takas kaupungille. Joten sinne siis.
Kuala Lumpuriin ei oltu suunniteltu mitään niin erikoista sillä oltiin siellä vain yks yö, mutta olihan niitä paikkoja jossa oli ihan pakko kävästä, esim. Petronas Twin Towers (452m), KL Tower (tv-masto) ja Batu Caves.

Kuala Lumpur yllätti kovin negatiivisesti, sillä se oli melko kallis kaupunki. Kuvittelimme että seuraava pysäkki Singapore olisi ollut kallis, mutta kyllä Kuala Lumpurikin tuntui kalliilta, näin kun on tottunut Thaimaan halpoihin hintoihin.

Kuala Lumpur ansaitsi kumminkin paikan mun sydämessä. Ehkä se on kaupungin siisteyden, infrastruktuurin, joukkoliikenteen ja paikallisten ihmisten ansiota. Kyllä sinne voisi joskus jopa töihin lähteä, jos tarve sellaiselle olisi joskus tulevaisuudessa. Että jos joku teistä lukijoista on pohtinut käymistä Kuala Lumpurissa, niin sinne vaan! Ei varmasti kaduta jälkeen päin. Ei siellä oman kokemuksen mukaan niin hirveästi mitään nähtävää ollut (oltiin vaan se yksi yö), mutta kai sieltä joku voi löytää ihmeteltävää vaikka moneksi viikoksi. Riippuu ihan ihmisestä.

Kuvia yllä Kualiksen reissusta.

Furama Bukit Bingtang. Suosittelen!!

Hotellimme Kuala Lumpurissa oli oikein viimeisen päälle. Oikea bisneshotelli. Taksistakaan ei tarvinnut itse ulos tulla hotellin edustalla, sillä ovi aukastiin puolesta (ennenkokematonta). Hotellissa oli valtava marmorikivestä tehty aula ja erittäin avulias henkilökunta. Huoneesta maksoimme Agoda.fi kautta 90/yö (sis. lisävuode ja verot). Joten ei se 30 euroa per naama tuntunut kauhean pahalta tällaisessa neljän tähden hotellissa.

Malesiassa suurin osa autoista käyttää

kaasua etenemiseen. Litralla ajaa 45 km ja hinta oli

noin 0,62 ringgittiä = noin 14 centiä

Lähdettiin reissuun Henrin ja Tonin kanssa tiistaina 15. marraskuuta. Kone nousi ilmaan Phuketin kentältä noin klo 8 ja AirAsian kone (47 euroa) saapui Kuala Lumpurin kentälle 20 minuuttia etuajassa. Malesiassa kello oli jo kymmenen (siellä tunnin edellä), mutta ei se haitannut sillä piti kumminkin löytää taksi ja siirtyä 70 km matka itse Kuala Lumpuriin. Hotelliin kun kuvittelimme pääsevämme kirjautumaan klo 14. Hotelliin päästiin kumminkin kirjautumaan etuajassa, mikä oli todella positiivista!

Reissu ollaan taitettu ja ollaan monta kokemusta ja pilvenpiirtäjää rikkaampia! Rahat kylläkin meni näihin ylihinnoiteltuihin maihin joissa piipahdettiin, mutta kai se on osa sitä että matkailu avartaa. Nooh, veronpalautukset on onneksi tulossa piakkoin :)

Tättäräärää!!

Kohti turistihelvettiä

Tässä oli taas melkoinen tietopaketti teille sinne muualle maailmaan. Täällä perjantai iltapäivä kello 14.49 ja lämpöä +33 ja d-vitamiinia tulee taivaan täydeltä. Tiistaina lähdetään Kuala Lumpuriin, siellä yksi yö ja keskiviikkkona yöjunalla Singaporeen. Siellä kolme yötä ja sunnuntai-iltana takaisin tänne.

Ollaan kuulolla!

Mun oma. Banaanipuun osista tehty ja

jotain kukkasia. Hinta 1,5 euroa

Kelluvia Loy Krathongeja

Taivas täyttyi kynttilöistä

Vapaus

Viimeisenä huipennuksena tälle blogiväivitykselle tulee Loy Krathong (valon juhla) jota vietettiin eilen 10.11.11 täyden kuun aikaan. Juhla oli taianomainen, lämmintunnelmainen sekä kaunis. Ihmiset olivat toivoa täynnä, hymyt huulilla yhdessä perheineen tai kaveriporukassa. Loy on Thaita ja tarkoittaa kellumista ja sana Krathong suurinpiirtein tarkoittaa lauttaa. Eli juhlan nimi on "kelluva lautta".

Ihmiset ostivat tai valmistivat itse tällaisia lauttoja joiden ideana oli tuottaa hyvää onnea kun ne lasketaan veteen. Jos lautta/vene lähtee rannasta poispäin, niin silloin se tuottaa hyvää onnea tulevaisuudelle, mutta jos lautta tulee takaisin rantaan, onni on huonoa. Jotta huonolta onnelta vältyttiin, suuntasimme Kathun padolle joka on meidän kämpältä noin kilometrin matkan päässä. Siellä oli helpompi varmistaa Loy Krathongin eteenpäin virtaaminen, merenrannalla tämä olisi huomattavasti vaikeampaa. Oma lautta lähti hyvin rannasta pois päin mutta törmäsi niihin kaikkiin muihin jotka olivat siinä vedessä kellumassa. Kai se mulle nyt hyvät onnet kumminkin tuottaa :)
Juhlissa ihmiset lähettivät paljon myös tällaisia taivaslyhtyjä (khom loi) ilmaan jotka on valmistettu ohuesta paperista ja nousevat ilmaan palavan soihdun lämmön voimasta. Kuvia yllä niistäkin!
Tapahtuma oli kaikenkaikkiaan ikimuistoinen ja tällaista ei todellakaan näe Suomessa tai missään päin Eurooppaa. Oli hienoa kokea tapahtuma, sillä se on vain joka 12 kk välein täydenkuun aikaan.

slurps. pallot ovat kalaa :)

öö..kielimuuri :D

Siinä sitä sai ihmetellä

Tultiin kämpille takaisin Phuket Townin läpi ja molemmilla oli jumalaton nälkä, joten päätimme etsiä jonkun paikallisen raflan jonne mennä syömään hyvää ja halpaa ruokaa. Jonkin aikaa ajelimme pakokaasuisessa keskustassa kunnes äkkäsimme ravintolan joka näytti tarpeeksi eksootiselta kiinalaiselta, joten sinne oli pakko päästä. Eksoottista se oli tosiaan. Myyjä ei puhunut sanaakaan lontoota ja näytti vain kuvia seinältä mitä ruokaa on saatavilla. Noh, hetken epäröityämme valitsimme samat satsit ja istuimme pöytään. Ruoka tuotiin pöytään ja hmm..näyttihän se hieman omituiselle, mutta huiviin vedettiin koko lautanen ja oli sitten hyvää ja superhalpaa!! Sinne pitää palata uudestaan.

Taustalla taitaa olla Karon ja Kata beach.
Maiseman pilaa punapaitainen apina

Ei näy Rauma ei

Promthep Cape

Haha

Viime viikolla päätettiin Henkan kanssa heittää saari sightseeing mopoilla kuumalla asfaltilla. Lähdimme taittamaan matkaa noin klo 11 jotta ehdittäisiin sitten ennen ruuhkia ja pimeää takaisin. Nyt ensin ajattelimme kiertää saaren eteläpuoli sillä se tuntui houkuttelevammalta. Monet paikat on tullut jo aikaisemmin tutuksi mutta kyllä paljon uusiakin paikkoja löydettiin ja paljon. Maisemat olivat hyvin häikäiseviä! Kuvia yllä!

Hymy tulee huulille

raskaan koulupäivän jälkeen

mäkkärissä :)

ja esitysten vetämistä

IB

markkinoinnin tunnilla

Koulussa tahti on hieman koventunut. Joka viikko International Business-kurssilla pidetään quiz juuri käydystä kappaleesta ja se teettää jonkin verran lukemista. Samalla IB:stä saattaa olla myös Case studyja jotka tehdään joko ryhmätyönä tai yksin. Aiheet ovat liittyneet esim. kansainvälisen kaupan eettisyyteen. Niihin pitää tehdä paljon taustatyötä googlen avulla, kerätä tietoa ja kertoa omia mielipiteitä. Muissakin aineissa on silloin tällöin quizeja ja myös ryhmätöitä, jotka kestävät koko tämän trimesterin ajan. Kaikista ryhmätöistä kirjoitetaan tyhjentävät raportit ja luodaan myös powerpoint esitys joka esitellään muille ryhmille työn päätyttyä.

Kaikenlaista on taas tapahtunut, ei edes muista kaikkea sitä mistä pitäisi teille lukijoille kertoa. Valokuvakansioita selaamalla saan palautettua mieleen paljon missä ollaan menty ja mitä tehty. Aina on vähintään yksi kamera mukana matkassa.

Tosiaan kuin otsikossa jo mainitsin, marraskuu painaa jo päälle ja turistit ympäri maailmaa saapuu viettämään talvilomiaan tänne Phuketiin. Valtavat määrät ryssiä, ausseja ja kinukkeja. Jonkin verran on myös jenkkejä ja suomalaisia näkynyt, mutta aikaisemmin mainitut ovat suurin osa turisteista. Olenhan itsekin turisti (farang, länkkäri, ฝรั่ง) täällä, mutta viikkojen varrella olen tottunut paikalliseen kulttuuriin ja osaan kunnioittaa paikallisia ja paikallisten tapoja. Asuminen täällä saaren keskiosassa lähellä Phuketin vanhaa kaupunkia auttaa rakentamaan täysin uutta käsitystä tästä paratiisisaaresta. Turistirysissä Patongilla, Karonilla jne. turisti ei näe sitä puolta Phuketista, minkä me olemme muiden vaihtareiden kanssa kokeneet. On hienoa asua täällä kaukana siitä hirveästä turistihälinästä joka kasvaa eksponentaalisesti joka viikko. Mitä lie elämä täällä joulu-tammikuussa!! Huhhuh!