tiistai 20. joulukuuta 2011

BB-talon pikkujoulut

Vietettiin pikkujoulua bb-talon porukan kanssa 10.12. Hankittiin kuusi nurkkaan tunnelmaa luomaan ja ostettiin lahjat toisillemme 100 bahtin budjetilla. Kuvia tossa alla :)










sunnuntai 11. joulukuuta 2011

7 vuotta tsunamin jälkeen: Khao Lak

Täällä kello nyt 17.20 ja koulutyöt odottaa. Kai sitä pitää ruveta hommiin, niin valmistuu nekin sitten ajallaan.

Arrivederci!!!


Tulikin mieleeni just, että silloin kun muut olivat Similanin saarilla, niin meikäläinen toimi Suomenkielen opettajana rantakadulla eräälle räätälille. Jep, ei se räätäli mulle mitään yrittänyt myydä, hän tarvitsi vaan hiukan suomalaisia fraaseja avukseen, jotta kauppa kävisi liukkaammin turistien kanssa. Kaikenlaista se multa kyseli, ja tottakai yritin parhaani mukaan auttaa kaveria.




Rainbow Waterfall
Rannalla fiilistelemässä

Melkein neljä kokonaista päivää Khao Lakissa tarjosi mahdollisuuksia monenlaiseen puuhasteluun. Lauantaina vuokrattiin mopot porukalla ja suunnattiin muun muassa poliisiveneelle joka oli kuivalla maalla 2 kilometriä rannasta. Tsunamihan sen sinne 7 vuotta sitten töytäisi. Käytiin myös eräällä vesiputouksella, jota ei ollut ollenkaan turistikartalla. Kuultiin insidevinkki eräältä länsimaalaiselta firmanomistajalta. Olihan se tosiian ihan hieno putous se Rainbow Waterfall, mutta ei siinä kauhean kauaa oltu, kun alko satamaan sen verran vettä että piti päästä lähtemään takaisin kämpälle.
Muuten reissulla ei kauhean kummosta tullut tehtyä, valvottiin pitkään ja käytiin rannalla ihmettelemässä. Se Nang Thong Beach jolla tuli käytyä oli tosi kivikkoinen ranta, joten ei meistä kukaan siihen loppupeleissä mennyt uimaan (paitsi illan riennoissa kun Tatu ja Timo halusi pulahtaa).
Sunnuntaina olimme kaikki lähdössä Similanin saarille aamulla aikaisin, mutta meikäpoika jäi kuivalle maalle :( Edellispäivän mega-närästys vaikutti aamulla vielä sen verran, että oli parempi skipata koko reissu, sillä sellasessa olotilassa olisin ollut itse mikki hiiri merihädässä. Yllä reissukuvia!

Kaunis Khao Lak
Police boat 813 tuli 2 km maalle tsunamin voimasta.
Bungalowimme. 3 yötä siistissä kämpässä 800 bahtia/yö.
Matkalla Khao Lakiin

Khao Lak on kaunis ja rauhallinen turistikohde. Kylä perustuu oikeastaan yhteen pääkatuun jossa on suurin osa baareista ja ravintoloista. Myös rantakadulle vievällä tiellä on jonkin verran ravintoloita. Se on siis tosiaan pieni rauhallinen paikka.
Siellä on lukuisia vesiputouksia joille voi mennä mopoilla tai autoilla vierailemaan. Monet eri matkanjärjestäjät järkkäävät matkoja mm. yhdelle maailman kauneimmista paikoista, Similanin saarille, jonne on noin parin tunnin matka Khao Lakin satamasta. Aurinko laskee oranssin ja punaisin sävyin horisonttiin illansuussa, jota on hienoa seurata rannalta mm. Nang Thong Beachillä.
Khao Lakilla on kuitenkin erittäin traaginen menneisyys seitsemän vuoden takaa. Intian valtameren maanjäristys 26.12.2004 iski Khao Lakiin pahinten Thaimaassa. Nyt kuitenkin kaikki näyttää olevan kuin mitään tsunamia ei olisi ollutkaan. Turistikohde vain kasvaa ja kasvaa ja lisää turisteja houkutellaan. Ainut arpi mikä varmasti on läsnä, on henkinen arpi, joka ei koskaan lähde ihmisten mielestä.

Phuketista silloitse manner-Thaimaaseen.
Matkaan meni noin 2 tuntia/suunta

Viime viikonloppu 2.-5.12. oltiin noin 20 ihmisen porukalla Khao Lakissa täällä Thaimaassa. Sinne matkattiin kahdessa eri porukassa. Meidän jo käsitteeksi syntynyt bb-talon porukka (lukuunottamatta Annaa ja Anttia jotka tulivat lauantaina bussilla perässä) lähti kohti Khao Lakia perjantai iltapäivällä, kunhan kaikki olivat saaneet koulupäivät päätökseen. Saimme kyydin sopivaan hintaan Khao Lakiin hotelliltamme jonka olimme varanneet aikaisemmin. Näin se meni kätevästi, joten saimme myös maanataina kyydin takaisin Phuketiin samalla autolla.

keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Havaintoja täältä

Täällä nyt ollaan pyöritty jo reilu kaksi kuukautta ja elämä on hyvin rutiininomaista. Tunnen hyvin jo omat kulmat, ja muutenkin eksyminen on melko vaikeaa täällä kun mopolla ajelee. Joten aika hyvin pystyy aivot narikassa täällä jo toimimaan. On muutamia asioita joita on väkisin pannut merkille kun täällä ns. toisessa kodissa on aikaa kulutellut.

1. Kun meen paikalliseen prismaan tai cittariin, niin siellä on ihan hirveät määrät työntekijöitä. Varsinkin kun menee kaupan elektroniikkaosastolle, siellä majailee ainakin 10 turhanpäivästä myyjää hengailemassa ja jotkut laulaa karaokea keskellä työpäivää. Jos meen ihmettelemään vaikka tietokoneen hiirtä hyllyn eteen, niin yksikään heistä ei halua tulla mua palvelemaan, varmaan sen takia kun he joutuisivat möngertämään englantia mun kanssa.
Kun pääsen kassalle ja maksamaan, niin myyjät pakkaavat tavarat mun puolestani pusseihin. Siis moniin pusseihin!! Jos oon ostanut vettä, maitoa, hedelmiä ja leipää niin myyjä pakkaa kaikki tuotteet eri muovipusseihin. Ei hemmetti ku joka kerta se sapettaa niin paljon kun niitä pusseja pitää tuhlata joku miljoona kappaletta kun joku ostaa jotakin. Nojooh, ei niitten säästämisellä tätä maailmaa pelasteta..

Moponi tankki huutaa punasta, menenpä tankille. Kurvaan paikallisen Shellin pihaan ja suuntaan automaatille. Mitäh! Siellähän on ihmisautomaatti! Joo, sanon siinä seisovalle ihmiselle että "full" ja hän täyttää mopon tankin. Maksaa noin 130 bahtia se koko tankki, joten halvalla pääsee kyllä kulkemaan. Niin tosiaan täällä mun ei tarvitse itse tankatakkaan, se tehdään mun puolesta!

Täällä Thaimaassa työttömyysprosentti on just tän takia matala, kaikki on jossain hommissa ja Suomessa "turhat työpaikat" käytetään täällä hyväksi. Ihan hienoa ettei täällä pyöri kaikenlaisia kerjäläisiä, se on ehkästy korkealla palkkausprosentilla.

2. Tää kansa on laiska. Ei ole jalkakäytäviä, mopo on täällä polkupyörä joka on kaikilla. Autokanta on paljon uudempi kuin Suomessa. Varmaan 8 autoa 10:stä on uusi Toyota tai Honda. Ihmiset käyttävät hissejä joka paikassa, ja varsinkin koulussa. Huhuh, täällä ei paljoa harrasteta hyötyliikuntaa. Mikä mahtaa olla Thaimaalaisten kunto yleensäkin?

3. Elämän asenne on rento. "Sabaaj sabaaj" on paikallisten motto ja meinaa käännettynä "ota iisisti". Niin, otetaan iisisti, ja ajetaan mopoilla 100 km tunnissa kaupungissa ilman kypärää, koko perhe kyydissä ja nuorin on vasta muutaman kuukauden. Ei paljon paineita kolarista tai kaatumisesta, sillä kaikki on karman käsissä. Sama pätee autoilussa, avolavalle mahtuu helposti 12 miestä ja sit mennään. On sitä itsekin tultu mentyä avolavan kyydissä, mutta sillon meitä on ollut huomattavasti vähemmän :)

Kyllä sitä on mieleen muutakin tullut, mut tässä oli jotain pohdintoja paikallisesta elämästä :)


keskiviikko 23. marraskuuta 2011

Malesia (Kuala Lumpur) ja Singapore - check! (päivitetty)

Tässä oli aikas tuhti paketti taas luettavaksi meikän seikkailuista. Hengissä ollaan ja terveenä ollaan pysytty (lukuun ottamatta pientä nuhaa reissussa).

Nyt on tenttiviikko takana ja tänne meidän kämppään on tulossa taas aikamoinen konkkaronkka illalla. Muutamia vieraita Suomestakin tulee paikan päälle.

Ollaan yhteydessä lukijat! Kaulaliinat kireemmälle Suomessa :)
Hienot näkymät kondolihissistä
Muovisaaren uimaranta. Taustalla satoja öljytankkereita,,
Kyöhille kallis paikka, muille saman hintanen :D
Ferrari 548 Italia / 562 hevosta
Joka puolella oli kauheeta jouluhömpötystä
Universal Studios @ Sentosa. Henkka-Opa-Toni
Maailman eteläisin ja kylmin viini, pingviini
Leopardi
Ärsyyntynyt gepardi
Valkotiikereitä
Joku harakka

Pojat maailmanpyörässä
Näkymät 165 metristä

Merlion. Singaporen turismin symboli

Tällasta oli Marina Bayssa

Singaporessa olimme kolme yötä ja neljä kokonaista päivää, joten aikaa meille riitti kylliksi kierrellä ja ihmetellä tätä tiikerivaltiota.
Tiivistettynä kävimme seuraavissa paikoissa: Singapore Flyer (maailman suurin maailmanpyörä), Sentosa Island (elämyssaari täynnä hotelleja, huvipuistoja, golfkenttiä ja kaikkea mitä rahalla vaan saa, ns. muovisaari), Marina Bayn alue (pilvenpiirtäjiä yms.), Clarke Quay (baareja, diskoja yms.), Singapore Zoo (ilmiömäinen eläintarha erikoisine eläimineen ja rajattomine alueineen). On niin paljon kaikkea mistä voisi tarinoida vaikka ja kuinka, mutta annan kuvien puhua puolesta. Niitä yllä.
MRT-asema hostellin edessä
Chinatownin kujia
Minikämppämme
Hostellimme
Kehittynyt ja turvallinen metrosysteemi

Singaporessa majotuttiin Chinatownissa olevaan uuteen hotelli/hostelli/dormiin. Se sijaitsi hyvillä nurkilla aivan metroaseman (MRT) edessä. Se ei ollu halvimmasta päästä, mutta joka euronsa arvoinen. Aamiainen sisälty hintaan ja kahvia sai automaatista. Kämpät oli siistejä ja myös suihkut ja vessat olivat uusittu juuri. Kuuleman mukaan paikka on ollut auki noin 1,5 kk.
Paikkaa suosittelen varsinkin porukalle joka haluaa dormin neljälle hengelle.

Singapore on erittäin moderni ja siisti kaupunki. Ja se näkyy myös tuotteiden hinnoissa. Ruoka on kallista (thairavintolassa sweet & sour maksoi 8 euroa vrt. Phuket 1 euro). Mutta kun käytiin esimerkiksi Little Indiassa syömässä, niin siellä ruoka oli jo jonkin verran halvempaa. Tais nuudeli-ankka-annos maksaa noin kolme euroa..
Erikoisinta Singaporessa olemisessa oli se kun tajusit että olet matkustanut Aasiaan, joka tunnetaan usein halpana maanosana verrattuna länsimaihin. Mutta kun olet täällä Singaporessa, huomaat että piruvie, täällähän on tavarat ja ruoat Suomen hinnoissa, ellei jopa enemmän! Singaporen värikäs historia ja kulttuuri ovat muokanneet tästä kaupunkivaltiosta paikan, jossa on varmasti hienoa asua, jos on niitä oravannahkoja jolla elämisen voi kustantaa.
Singaporessa valtio rakennuttaa valtavasti asuntoja ja pilvenpiirtäjiä joista paikalliset ihmiset vuokraavat asuntonsa itselleen. Toisin sanoen valtio omistaa kaiken ja tahkoo sillä itselleen rahaa, ja paljon. Ja mitä autoihin tulee, niin se vasta kallista onkin! Jotta voi ostaa auton, tarvitaan lupa, sertifikaatti siihen. Sen hinta on vain 75 000 S$ eli noin 45 000 €. Plus tuohon vielä itse auto kovilla veroilla. Siltikin uusia autoja ilmestyy liikenteeseen jatkuvalla sykkeellä. Tällä kiskuritouhulla valtio vain yrittää kehottaa ihmisiä kulkemaan julkisilla kulkuvälineillä.
Singaporessa moni asia on kiellettyä. Monista eri asioista oli myös infokylttejä.
Ehkä omituisin oli: "Älä mene puun alle ukkosella". Sekin pitää erikseen mainita..

Botanic Garden. Täydellinen piipahduspaikka
ennen hotelliin kirjautumista. Kaunista.
Yötön yö näkyi
Passin tarkastusta Malesian ja Sporen rajalla

Keskiviikkona lähdettiin illalla klo 23 yöjunalla kohti Singaporea. Junapaikat olin varannu jo etukäteen netitse, sillä ei haluttu ottaa riskiä että makuupaikkoja ei paikanpäältä saataisi. Otettiin 2nd class sleeper- paikat junasta, jotta saataisiin nukuttua sitten matka Sporeen. Hinta makuupaikalle oli halpa, vain 10 euroa, ja juna oli erittäin siisti ja ilmastointi pelasi.
Junamatka itsessään oli elämäni kokemus!! (Taisi olla Henkan ja Toninkin). Unta tuli palloon hyvä jos edes yhden tunnin verran. Juna tuntui välillä pyörivän ympäri, välillä käytiin vetämässä offroadia ja hetkittäin kuulosti kuin joku poraisi Hiltillä vaunun kylkeen. Ei siinä sitten paljoa nukuttu, ja aamulla se näky joka äijässä kun saavuttiin Singaporeen.
Singaporessa suuntasimme ekaks Botanic Gardeniin, joka on erittäin iso ja kaunis puisto keskustan läheisyydessä. Siellä on paljon kukkasia, lampia, lintuja sun muuta. Erikoisinta tällaiselle suomalaiselle nuorelle miehelle oli paikalliset ihmiset jotka tulee puistoon joka aamu suorittamaan taiji-harjoituksia. Kyllä mäkin Raumalla voisin mennä taijita vetämään jos tällänen puisto ja ilmasto olisi meillä Suomessa!
Tällästa miljöötä
Batu Caves ja vihaiset apinat kiusana
Petronakset illalla KL towerista. Tässä ollaan jossain 260 metrissä
Monorail oli halpa, helppo ja tehokas tapa liikkua
isossa kaupungissa. Maisemia näki kivasti samalla.
Times Squaren ostari. Täällä oli mm. öhöm... vuoristorata sisällä :)

Samana päivänä päätimme lähteä paikalliseen vesipuistoon toivoa täynnä. Phuketissa sellasessa ei olla käyty, joten ajateltiin mennä sitten täällä. Se reissu ei sitten mennytkään ihan putkeen. Ensiksi alkoi kova sade, noin kahden aikaan iltapäivällä jolloin olimme vielä syömässä kiinalaista. Pohdimme pitäisikö lähteä sinne, mutta pidimme kiinni siitä, että mehän menemme sinne saakelin vesipuistoon. Nappasimme taksin ja otimme suunnaksi Sunway Lagoonin. Matkalla naureskelimme, että mehän menemme juuri sinne missä on kauhea ukkosmyrsky (jokaisen mielessä pyöri ajatus siitä, että koko vesipuisto olisi vain meidän). Päästyämme 30 km matkan vesipuiston pihaan, pihalla seisoi kyltti: CLOSED ON TUESDAYS. Tuli siinä pari kirosanaa sanottua per mieheen, mutta ei siinä sitte muuta voinut kuin pyytää taksikuskia heittää meidät takas kaupungille. Joten sinne siis.
Kuala Lumpuriin ei oltu suunniteltu mitään niin erikoista sillä oltiin siellä vain yks yö, mutta olihan niitä paikkoja jossa oli ihan pakko kävästä, esim. Petronas Twin Towers (452m), KL Tower (tv-masto) ja Batu Caves.
Kuala Lumpur yllätti kovin negatiivisesti, sillä se oli melko kallis kaupunki. Kuvittelimme että seuraava pysäkki Singapore olisi ollut kallis, mutta kyllä Kuala Lumpurikin tuntui kalliilta, näin kun on tottunut Thaimaan halpoihin hintoihin.
Kuala Lumpur ansaitsi kumminkin paikan mun sydämessä. Ehkä se on kaupungin siisteyden, infrastruktuurin, joukkoliikenteen ja paikallisten ihmisten ansiota. Kyllä sinne voisi joskus jopa töihin lähteä, jos tarve sellaiselle olisi joskus tulevaisuudessa. Että jos joku teistä lukijoista on pohtinut käymistä Kuala Lumpurissa, niin sinne vaan! Ei varmasti kaduta jälkeen päin. Ei siellä oman kokemuksen mukaan niin hirveästi mitään nähtävää ollut (oltiin vaan se yksi yö), mutta kai sieltä joku voi löytää ihmeteltävää vaikka moneksi viikoksi. Riippuu ihan ihmisestä.
Kuvia yllä Kualiksen reissusta.
Furama Bukit Bingtang. Suosittelen!!

Hotellimme Kuala Lumpurissa oli oikein viimeisen päälle. Oikea bisneshotelli. Taksistakaan ei tarvinnut itse ulos tulla hotellin edustalla, sillä ovi aukastiin puolesta (ennenkokematonta). Hotellissa oli valtava marmorikivestä tehty aula ja erittäin avulias henkilökunta. Huoneesta maksoimme Agoda.fi kautta 90/yö (sis. lisävuode ja verot). Joten ei se 30 euroa per naama tuntunut kauhean pahalta tällaisessa neljän tähden hotellissa.

Malesiassa suurin osa autoista käyttää
kaasua etenemiseen. Litralla ajaa 45 km ja hinta oli
noin 0,62 ringgittiä = noin 14 centiä

Lähdettiin reissuun Henrin ja Tonin kanssa tiistaina 15. marraskuuta. Kone nousi ilmaan Phuketin kentältä noin klo 8 ja AirAsian kone (47 euroa) saapui Kuala Lumpurin kentälle 20 minuuttia etuajassa. Malesiassa kello oli jo kymmenen (siellä tunnin edellä), mutta ei se haitannut sillä piti kumminkin löytää taksi ja siirtyä 70 km matka itse Kuala Lumpuriin. Hotelliin kun kuvittelimme pääsevämme kirjautumaan klo 14. Hotelliin päästiin kumminkin kirjautumaan etuajassa, mikä oli todella positiivista!

Reissu ollaan taitettu ja ollaan monta kokemusta ja pilvenpiirtäjää rikkaampia! Rahat kylläkin meni näihin ylihinnoiteltuihin maihin joissa piipahdettiin, mutta kai se on osa sitä että matkailu avartaa. Nooh, veronpalautukset on onneksi tulossa piakkoin :)

Tättäräärää!!